Hallonmäen tarina alkaa 1950-luvulta

Hallonmäentilan juuret yltää aina 1950-luvulle, jolloin Lilly ja Onni Suvanto rakensivat kotitalonsa Perniön asemalle ja alkoivat viljellä avomaanvihanneksia ympäröivällä peltokaistaleella. Ensimmäisinä viljelykasveina oli sokerijuurikas ja porkkana. Myöhemmin heidän tyttärensä Milja puolisoineen jatkoivat tilan pyörittämistä, rakensivat hiljalleen kasvihuoneita avomaanviljelyn rinnalle ja kehittivät silloisen kauppapuutarhan toimintaa. Meidän kasvihuoneissa onkin vuosien varrella viljelty ja kokeiltu vaikka ja mitä, aina kuitenkin maku ja laatu edellä. 

Vuonna 2016 Onnin ja Lillyn lapsenlapsi Jarno päätti ehkä hieman yllättäenkin jatkaa tilan toimintaa ja rakensi ensimmäiset kasvutunnelit Hallonmäen juurelle 2016. Tuolloin aloitimme vadelmanviljelyn ja puutarha sai sukupolvenvaihdoksen myötä uudeksi nimekseen Hallonmäentilan. Vuotta myöhemmin Jarnon puoliso Mona hyppäsi kokemattomana, mutta sitäkin innokkaammin mukaan tilan toimintaan. Työ tekijäänsä opettaa, ja sitä viljely nimenomaan on!

Hallonmäentilan yrittäjäpariskunta Mona ja Jarno pitelee sylissään tilan kissaa Manua. Molemmat katsovat kissaa ja hymyilevät.
Hallonmäentilan yrittäjät Jarno ja Mona sekä heidän kissansa kävelee hiekkatiellä kesäisessä vaatetuksessa. Taustalla oleviin puihin osuu ilta-aurinko.

Mansikanmakuisia muistoja sukupolvelta toiselle

Jarno on syntynyt ja kasvanut täällä meillä Hallonmäentilalla, ja hänen varhaisimmat ja parhaimmat lapsuusmuistot liittyvätkin lapsuuskesien ensimmäisiin reissuihin Helsingin Tukkutorille, kun keltaisessa kuorma-autossa tuoksui tilli ja viljelijöiden ja jälleenmyyjien puheen sorina täytti Tukkutorin. Nyt meilläkin neljäs sukupolvi kasvaa ja kehittyy tilan touhuissa mukana ja saa rakentaa itselleen omanlaisiaan, merkityksellisiä (mansikanmakuisia) ruoka- ja lapsuusmuistoja maalaismaisemassa. 

Nainen tekemässä hoitotoimenpiteitä pensasmustikkakasvustolle. Kuvassa näkyy naisen käsivarsi ja osa kasvoista.

Kädet mullassa, sydän ruoassa

Olemme edelleen pieni puutarhatila, jossa miltein kaikki työvaiheet tehdään käsin. Ainoa koneellinen apurimme on Lillyn ja Onnin hankkima pieni traktori, jolla toivottavasti on vielä monen monta työvuotta edessä päin. Meidän viljelyä ja yrittäjyyttä motivoi konkreettinen käsillä tekeminen, perinteet sekä ruoantuotannon tärkeys. On ihan eri tavalla merkityksellistä olla koko kesä töissä, kun saa tuottaa laadukasta, kotimaista ruokaa. 

Rakastamme ruuanlaittoa ja hyvä ruoka syntyy aidosti hyvänmakuisista ja laadukkaista raaka-aineista. Haluamme olla mukana kehittämässä suomalaista ruokakulttuuria, ruokakasvatusta ja lähiruoka-ajattelua, pienillä askelilla. Mikään ei ole ihmeellisempään kuin kasvunihme. Kun keväällä kylvetyt siemenet ja istutetut taimet alkavat tuottaa satoa.

“Meitä motivoi käsillä tekeminen, perinteet ja ruoantuotannon tärkeys.”

Hallonmäentilan keltaisia ja punaisia kirsikkatomaatteja paperipussin päällä. Paperipussi on aseteltu puisen aidan päälle.
postikortteja tilalta
Hallonmäentilan viljelijät Jarno ja Mona kävelevät hiekkatiellä. He katsovat kameraan ja hymyilevät. Takana oleviin puihin osuu ilta-auringon valo.
Harmaa kissa makaa kivetyksellä ja pitää jaloissaan keppiä. Kissa katsoo suoraan kameraan.